maanantai 12. kesäkuuta 2017

Tutkimuksen avulla toivoa ympäristöllisiin ongelmiin

Wastebusters-tutkijat Ulla-Maija ja Malla osallistuivat viime viikolla järjestettyyn hopefulNESS 2017 -konferenssiin, joka järjestettiin tänä vuonna sopivasti Tampereen yliopistolla. NESS eli "Nordic Environmental Social Science conference" on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 1993 lähtien. Konferenssi syntyi, kun pohjoismaalaiset yhteiskuntatieteilijät alkoivat olla yhä enemmän kiinnostuneita ympäristöön liittyvistä asioista ja näin syntyi tarve yhteiselle foorumille keskustella aiheesta. Jokaisella NESS-konferenssilla on oma teemansa, ja tänä vuonna teemana oli "hopefulness" eli toivo.

Konferenssi oli jakautunut lukuisiin työryhmiin, joilla oli oma kattoteemansa. Me esitimme tutkimustamme työryhmässä "promoting sustainable food consumption". Esittelimme yhden tutkimuspaperimme, joka keskittyy ruokahävikin vähentämiseen ja sen viestimiseen. Esityksemme otsikkona oli "Making the ugly beautiful: Analysing the aesthetics of food waste in social media". Omassa työryhmässämme oli yhteensä viisi esitystä ja kaikille tutkimuspapereille oli asetettu oma opponentti/keskusteluttaja, joka avasi keskustelun haluamallaan tavalla esityksen jälkeen. Työryhmä päättyi yhteiseen keskusteluun siitä, kuinka kestävää ruoan kuluttamista voidaan edistää.

How to promote sustainable food consumption?

Oma esityksemme oli konferenssin ensimmäisenä päivänä tiistaina, joten loppuajan saimmekin nauttia muiden esityksistä eri työryhmissä. Kuulimme mielenkiintoisia presentaatioita muun muassa kiertotaloudesta, energiantuotannosta, kuluttaja-tuottajista ja ruoan tuotannosta. Kaikissa työryhmissä vallitsi "tekemisen meininki" ja tutkijat kommentoivat toistensa töitä erittäin ahkerasti ja rakentavasti. Työryhmien lisäksi joka päivä oli myös kaikille osallistujille tarkoitettuja luentoja. Erityisen mielenkiintoisen luennon piti Josephine Mylan Manchesterin yliopiston Kestävän kulutuksen instituutista. Aiheesta kiinnostui myös Ylen uutistoimittaja, joka kirjoitti tutkijasta ja hänen luentonsa aiheesta artikkelin, joka on luettavissa täältä.

Pitkien päivien jälkeen konferensseissa järjestetään iltaisin erilaista ohjelmaa. NESSin ensimmäisenä päivänä iltatilaisuus järjestettiin museokeskus Vapriikissa, jossa sai myös kierrellä näyttelyissä ruokailun jälkeen. Me päätimme kiertää vaihtuvan näyttelyn "Kielletty kaupunki" (suosittelemme muuten lämpimästi Vapriikkia kaikille Tampereella vieraileville). Toisena päivänä puolestaan konferenssiporukka hyppäsi Laukontorilta laivoihin kohti Viikinsaarta. Viikinsaaren ravintolassa oli tarjolla päätösillallinen ja ilta huipentui Pekko Käpin yhtyeen musiikkiesitykseen. Vaikka konferenssi järjestettiinkin Tampereella, myös me tamperelaiset saimme kokea hauskoja arjesta poikkeavia elämyksiä konffan ansiosta. Säiden puolesta kävi myös erittäin hyvä tuuri - konferenssin osallistujat saivat nimittäin nauttia auringonpaisteesta niin tiistai-iltana Vapriikissa kuin keskiviikkonakin Viikinsaaressa. Vasta virallisena konferenssin päätöspäivänä torstaina alkoi hieman sataa.

Malla ja Ulla-Maija Vapriikissa
Ulla-Maija, Malla ja Anna - kaikilla hymy herkässä mukavan konferenssipäivän jälkeen 

Kaiken kaikkiaan konferenssista jäi todella hyvä fiilis. Mukaan tarttui monta insipiroivaa ajatusta ja ideaa, ja saimme myös hyviä eväitä oman tutkimuksemme edistämiseen!


- Ulla-Maija ja Malla

torstai 1. kesäkuuta 2017

Wastebusters-tutkijat Kreetalla haistelemassa viimeisimpiä ruokaan liittyviä tutkimustuulia!

Wastebusters-tutkijoista Malla ja Nina lähtivät toukokuun puolenvälin tietämillä Kreetalle. Tutkijat osallistuivat ruokaan ja sen organisointiin liittyvään kansainväliseen työpajaan (12th Organization Studies Workshop, Food Organizing Matters: Paradoxes, Problems and Potentialities). Työpajaan osallistui tutkijoita ympäri maailman. 

Nina ehti Kreetalle muutamaa päivää ennen Mallaa. Mallan saavuttua tutustuttiin yhdessä Hanian satamakaupunkiin.
 
Kuva Hanian satamasta majakalle päin. 


Tarkoituksenamme oli nähtävyyksien ja tuliaisten ostamisen lisäksi käydä myös paikallisella kauppatorilla. Se jäi kuitenkin (yllättäen) yleislakon vuoksi pelkäksi haaveeksi. Hyvä ruoka ja ystävällinen palvelut paikkasivat kuitenkin tilanteen. Lounaaksi syöty kreikkalainen salaatti, samoin kuin tarjottu tsatsiki ja leivät, oli tuoretta ja raikkaan makuista. Kylkeen vielä lisättiin lasillinen kuivaa, paikallista valkoviiniä. Nam, slurps ja kiitos! 



Kaupungin vilinässä...



... joskin paikoin hyvin rauhallista tähän vuodenaikaan.
Hanian satamakaupunkiin tutustumista seurasi varsinainen työ. Tämä tarkoitti sitä, että me työpajaan osallistuvat tutkijat kuuntelimme (aktiivisesti) toisten tutkijoiden esityksiä ja sekä tietenkin esittelimme oman tutkimuspaperimme. Esittelimme yhdessä kirjoitettua tutkimuspaperia (kirjoittajina allekirjoittaneiden lisäksi Elina ja Ulla-Maija), jossa kuvataan  ja analysoidaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvien käytänteiden suhdetta aikaan. Merkittävinä ruokahävikin syntymiseen vaikuttavina tekijöinä on nähty olevan mm. ruoan (nopea) pilaantuminen ja kuluttajien (kiireinen) arkielämä. Erityisenä kiinnostuksenkohteenamme oli, miten ruoka (itsessään) mahdollistaa ja rajoittaa kuluttajien ruokahävikin vähentämispyrkimyksiä. Tästä aiheesta bloggaamme vielä myöhemmin.!

Työpajaan sisältyi myös pieni agroworkshop Kreetan maaseudulla. Poikkesimme paikallisessa hunajatehtaassa, jossa meille kerrottiin hunajan valmistamisesta, ja söimme illallisen Dounias-ravintolassa. Tutuistuimme tämän lisäksi työpajan päättymisen jälkeen pikaisesti Terra Cretan automatisoituun tuotantolaitokseen. Kierroksen aikana meille kerrottiin eri oliivilajikkeista ja miten oliiveista valmistetaan öljyä. Pääsimme myös maistelemaan eri öljyjä. Tulipa ostettua neitsytoliiviöljyä kotiinkin.


Oliivipuut kukkivat, hyvä satovuosi tulossa?

Konferenssi oli kaikin puolin antoisa. Pitämämme esityksen (ja sen jälkeisen inspiroivan keskustelun) lisäksi tapasimme ruokahävikistä ja ylipäätään ruoasta kiinnostuneita tutkijoita. Pääsimme siis kuulemaan ajankohtaisia ja tuoreita tutkimuksia ruokaa liittyen sekä avaamaan uusia kansainvälisiä tutkijasuhteita ruokahävikkiin liittyvän tutkimuksen saralla. Päivät venyivät pitkiksi. Aamulla aloitettiin yhdeksän aikoihin ja hotellin sänkyyn pääsimme iltakymmenen tienoilla. Tämä ei meitä tutkijoita haitannut. Päinvastoin, kivaa oli!



IMG_20170517_150917066.jpg
Greetings from Chania, Crete!
-Malla ja Nina


keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Ei yksi pääsky kesää tee... vai tekeekö?

Esittelyssä Selina Juul ja Stop Spild af Mad -järjestö
Tutkimusprojektimme nimessä on sana 'kuluttajakansalainen'. Tämä viittaa paitsi siihen, että keskitymme tutkimuksessamme kuluttajiin, myös siihen, että toivomme kuluttajien kokevan vastuuta omista tekemisistään ja tässä tapauksessa aktiivisesti pyrkivän vähentämään omaa ja kotitaloutensa ruokahävikkiä. Muutos kun lähtee yksittäisistä kuluttajista ja kotitalouksista. Jotkut ihmiset ovat kuitenkin ottaneet sydämen asiakseen taistella hieman laajemmin ruokahävikkiä vastaan, ja haluammekin esitellä heistä muutaman. Juttusarjan aloittaa Selina Juul.
Selina Juul muutti 13-vuotiaana Venäjältä Tanskaan ja oli pöyristynyt siitä, miten paljon Tanskassa ruokaa heitetään roskiin. 15 vuotta myöhemmin, vuonna 2008, Selina perusti Tanskaan kansalaisjärjestön nimeltä Stop Spild af Mad, jonka tavoitteena on ruokahävikin minimointi. Stop Spild af Mad -järjestön tarina alkoi pienenä Facebook-ryhmänä, mutta nykyään se on Tanskan suurin ruokahävikkiin keskittyvä kansalaisjärjestö. Järjestö tekee aktiivisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti mm. EU:n ja YK:n kanssa.

Järjestö pyrkii lisäämään tietoisuutta ruokahävikistä järjestämällä kampanjoita, kannustamalla lehdistöä ja muuta mediaa kirjoittamaan aiheesta ja innostamalla yleisöä keskusteluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Järjestön ideana on toimia 'kuluttajilta kuluttajille', kannustaen kuluttajia itse olemaan aloitteellisia oman ruokahävikkinsä vähentämisessä. He ovat antaneet kuluttajille vinkkejä esimerkiksi siitä, miten kokata ruoantähteistä, miten tehdä ruokaostoksia järkevästi tai miten voi lahjoittaa ylijäänyttä ruokaa kodittomien asuntoloille.

Tässä lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Selinan perustama organisaatio on tehnyt:
  • Selina on toimittanut ruokakirjan 'Stop spild af mad', joka sisältää tanskalaisten huippukokkien kehittämiä reseptejä ruoantähteistä kokkaamiseen.
  • Järjestön kautta ravintolat, kahvilat ja suurkeittiöt voivat tilata itselleen ilmaisia 'goodie bägejä', joissa kuluttajat voivat ottaa mukaan ravintola-annoksestaan ylijäänyttä ruokaa.   
  • Järjestö on laatinut kouluille opetusmateriaalia ruokahävikkiin liittyen.
  • Järjestö on aktivoinut monia ruokakauppoja ruokahävikin vähentämiseen. He ovat tehneet yhteistyötä mm. tanskalaisen Rema 1000 -ruokakauppaketjun kanssa, joka esimerkiksi vaihtoi kaikki paljousalennukset (osta 3, maksa 2 jne.) yksittäisten tuotteiden alennuksiin.

Tanskassa ruokahävikin määrää onkin onnistuttu pienentämään noin 25 prosentilla viimeisten viiden vuoden aikana, varmasti osittain Stop Spild af Mad -järjestön toiminnan ansiosta.
Järjestö toimii täysin vapaaehtoisvoimin, tuhansien kuluttajien yhteisprojektina. Selina toimii edelleen vapaaehtoisena työntekijänä organisaatiossa noin 40 tuntia viikossa.

Selina on kysytty puhuja eri tilaisuuksiin ja hän myös aktiivisesti kirjoittaa ruokahävikistä lehtiin sekä Tanskassa että muualla. Hänellä on mm. oma ruokahävikkiin keskittyvä bloginsa Huffington Postissa. Alla olevassa TEDx-puheenvuorossa viime vuodelta Selina antaa runsaasti vinkkejä siihen, miten me kaikki voimme omassa arjessamme vähentää ruokahävikkiä.  


- Nina