torstai 21. syyskuuta 2017

Taistelu ruokahävikkiä vastaan -seminaari 14.9.2017 – asiantuntijapanelistien esittely

Järjestimme viime viikolla 14.9. "Taistelu ruokahävikkiä vastaan" -seminaarin Tampereen yliopistolla. Seminaarissa asiantuntijoista koottu paneeli ja yleisö keskustelivat ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Olimme kutsuneet paneeliin asiantuntijoita eri aloilta ja iloksemme saimme kokoon erittäin vakuuttavan asiantuntijapaneelin. Paneeliin osallistui yhteensä seitsemän asiantuntijaa: Lotta Alhonnoro, Harri Helin, Juha-Matti Katajajuuri, Johanna Kohvakka, Sara Korhonen, Marja Kuuteri sekä Lea Rankinen. Tässä blogi-postauksessa esittelemme seminaarin asiantuntijapaneelin ja miten asiantuntijat liittyvät taisteluun ruokahävikkiä vastaan.

Seminaari käynnistyi asiaankuuluvalla tavalla. Osallistujille oli tarjolla hävikkiherkkuja, jotka saimme K-Supermarket Länsiportista. "Pelasta pulla" -operaatio onnistui täydellisesti, sillä seminaarin päätteeksi jäljellä oli ainoastaan puolikas berliininmunkki (ja sekin katosi nopeasti paneelin järjestäjien suihin).

Yön yli levänneet leivonnaiset katosivat nopeasti kahvipöydästä

Asiantuntijapaneelin tutkijakaartia edustivat väitöskirjatutkija Lotta Alhonnoro Vaasan yliopistosta ja erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta. Lotta Alhonnoro tarkastelee väitöskirjassaan ruokahävikkiä käytänteiden näkökulmasta. Alhonnoro keskittyy tutkimuksessaan erityisesti leipomotuotteiden matkaan ruoasta hävikiksi. Juha-Matti Katajajuuri puolestaan tutkii ruokahävikkiä LUKEssa ja on tutkimuksissaan syventynyt kestävään, vastuulliseen ja resurssitehokkaaseen ruoan tuotantoon ja kulutukseen sekä ruokajärjestelmän kiertotalouteen ja hävikkiin. Katajajuuri kollegoineen on julkaissut tutkimuksia muun muassa ruokahävikin konkreettisista tasoista Suomessa.

Yksi paneeliin osallistuvista asiantuntijoista oli Nordic Business Reportinkin listauksessa Pohjois-Euroopan 20 vastuullisimman johtajan joukkoon valittu SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen. SOK on viime aikoina ottanut eri tavoin kantaa ruokahävikkiin ja lanseerannut uusia tapoja vähentää hävikkiä esimerkiksi korotettujen ilta-alennusten avulla.

Käytännön toimia hävikin vähentämiseksi paneelissa esittelivät myös Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri ja projektipäällikkö Harri Helin Ekokumppaneilta. Marttajärjestö on toiminut Suomessa jo 118 vuoden ajan ja antaa kotitalousneuvontaa edistääkseen kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostamista. Marttojen verkkosivuilta löytyy paljon tietoa myös hävikin vähentämisestä. Pirkanmaalla toimiva Ekokumppanit Oy tarjoaa erilaisia palveluita, joilla edistetään kestävää kehitystä. Ruokahävikkiin liittyen Ekokumppanit on järjestänyt erilaisia kampanjoita, esimerkiksi avoimen puurotarjoilun viljamyllyn tarjoamista hävikkileseistä.

Asiantuntijat vasemmalta oikealle: Lea Rankinen, Marja Kuuteri, Sara Korhonen, Johanna Kohvakka, Juha-Matti Katajajuuri, Harri Helin ja Lotta Alhonnoro

Paneelissa uudenlaista liiketoiminnallista näkökulmaa hävikkiin toivat WeFood-projektikoordinaattori Sara Korhonen Kirkon Ulkomaanavusta sekä hankejohtaja Johanna Kohvakka From Waste To Taste-hankkeesta. Kirkon Ulkomaanavulla on parhaillaan käynnissä joukkorahoituskampanja Suomen ensimmäistä ruokahävikkikivijalkakauppaa varten. Vapaaehtoistyön pohjalta toimiva kauppa myisi muuten hävikkiin meneviä ruokatuotteita alennuksella ja tuotto ohjattaisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Johanna Kohvakan edustama From Waste to Taste -kiertotaloushanke puolestaan taistelee ilmastonmuutosta ja ruokahävikkiä vastaan. Hanke on esimerkiksi perustanut viime vuonna Suomeen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan, Ravintola Loopin. Hankkeen puitteissa on juuri alettu tehdä myös hävikkileivästä olutta. 

Seminaarissa nousi esiin ruokahävikin moniulotteinen luonne ja asiantuntijat toivat monenlaisia näkökulmia mukaan keskusteluun. Myös yleisöstä esitettiin kysymyksiä ja kommentteja. Seminaarissa keskusteltiin paljon siitä, mitä ruokahävikki todellisuudessa on, miten sitä voidaan vähentää ja esiteltiin myös monenlaisia konkreettisia tapoja ruokahävikin vähentämiseksi. Palaamme seuraavassa postauksessa paneelikeskustelun eri teemoihin, joiden käsittely ansaitsee ehdottomasti oman kirjoituksensa.

Lämpimästi vielä kiitoksia kaikille seminaariin osallistuneille – niin panelisteille kuin yleisöllekin!

– Ulla-Maija

perjantai 8. syyskuuta 2017

Johtajuussymposiumin seminaarissa keskusteltiin ruoan tulevaisuudesta


Osallistuin tällä viikolla Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun järjestämään seminaariin "How to lead a food (r)evolution?". Paneelikeskustelu pidettiin Johtajuussymposium -tapahtuman yhteydessä. Itseni lisäksi paneeliin osallistuivat Nyhtökauran “äitikaksikosta” Maija Itkonen, dosentti tutkijatohtori Markus Vinnari (Tampereen yliopisto), europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa sekä ResQ Club Oy:n aluejohtaja Joonas Kaski.
Kuvan lähde: Johtamissymposiumin Facebook-sivut
Keskustelimme seminaarissa ruokajärjestelmän haasteista ja tulevaisuuden trendeistä sekä siitä, mitä tarvitaan, jotta ruokajärjestelmää voitaisiin muuttaa kestävämmäksi. Maija Itkonen korosti omassa puheenvuorossaan mm. menestyvissä ruokainnovaatioissa tarvittavaa design-ajattelua, teknologian roolia, globaalia mittakaavaa ja sitä, että innovaation pitää todellakin olla jotakin uutta ja ainutlaatuista. Pelkkä uusi tuote tai brändi ei vielä riitä ruokainnovaatioksi, vaikka markkinointiviestinnän roolia ei omasta mielestäni voikaan vähätellä. Itkosen puheenvuorosta kävi myös ilmi, että Nyhtökaura suunniteltiin jo lähtökohtaisesti helpoksi vaihtoehdoksi kuluttajalle valita ja käyttää osana ruoanlaittoa. Tämä näkökulma tuli esiin myöhemminkin keskustelussa ja on mielestäni erittäin tärkeä. Pyrittäessä muuttamaan kulutuskäytänteitä vastuullisemmaksi on aina otettava huomioon, että suurin osa kuluttajan arjesta on rutiininomaista ja usein toistuvaa toimintaa, jossa tietoisten valintojen osuus on pieni. Kiireen, arjen ajanhallinnan ja erilaisten kuluttamiseen kohdistuvien normien ristipaineessa kuluttajat omaksuvat uusia tuotteita ja käytänteitä vain, jos se on tehty heille helpoksi. Kuluttajien asenteiden muuttaminen ei ole siten riittävän vaikuttava keino muuttaa kulutuskäyttäytymistä vastuullisemmaksi.
Markus Vinnari nosti omassa puheenvuorossaan keskeisimmäksi ruokaan vaikuttavaksi trendiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ympäristönäkökulman. Vinnarin mukaan kasvispohjaiseen ruokavalioon siirtyminen on yksi keskeisimmistä ympäristöteoista yksilötasolla (esimerkiksi autoilusta luopumisen ja lentomatkustamisen välttämisen ohella). Ruokahävikin vähentäminen sen sijaan sijoittuu vaikutukseltaan vähäisemmäksi keinoksi. (Katso myös Sitra:n 100 fiksua arjen tekoa )
On varmasti totta, että kasvisruokavalioon siirtyminen on erittäin vaikuttava keino vähentää omaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeään. Jo pelkkä lihansyönnin vähentäminen on tärkeä tavoite. Ruokahävikki on tutkimusryhmämme näkökulmasta konkreettinen ja ainakin osittain ratkaistavissa oleva haaste, johon pitää tarttua. Hävikin vähentäminen ei ole tärkeää ainoastaan ympäristönäkökulmasta, vaan myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja eettisesti. On kestämätöntä, että syömäkelpoista ruokaa haaskataan. Ruoan valmistamiseen, logistiikkaan ja jakeluun sitoutuneet kustannukset ovat myös merkittäviä. Ne menevät täysin hukkaan, jos ruoka päätyy roskiin. Ruokahävikin vähentäminen on myös kuluttajalle motivoivaa, jos sitä kautta säästyy rahaa. Hävikin vähentämisen keinot arjessa liittyvät esimerkiksi ostosten suunnitteluun ja ajanhallintaan, jotka ovat lyhyellä tähtäimellä suhteellisen helposti omaksuttavia ja sisältävät vähäisiä uhrauksia. Nämä keinot vaativat kuluttajalta myös vähemmän tiedollista perehtymistä kasvisruokavalioon siirtymiseen verrattuna.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen nosti puheenvuorossaan keskeiseksi tavoitteeksi yhtenäisen ruokapolitiikan rakentamisen. Ruokaan liittyvät asiat käsitellään tällä hetkellä hyvin hajanaisesti politiikassa. Pietikäisen mukaan ruokajärjestelmää kehitettäessä on tärkeää muistaa tavoite: ruoan pitää olla sekä ekologisesti että eettisesti kestävää, hyvänmakuista ja riittävän edullista.
Keskustelussa tuli esiin myös ruoan arvostamisen lisääminen ja tästä panelistit olivat yhtä mieltä. Vähintään yhtä tärkeää on tutkimusprojektimme näkökulmasta myös ruokaan ja syömiseen liittyvien positiivisten merkitysten korostaminen. Syyllistäminen ja moralisointi eivät motivoi kuluttajaa muuttamaan toimintaansa. Sen sijaan tarvitaan positiivisia merkityksiä: hävikin vähentäminen voi olla trendikästä, hauskaa, luovaa ja yhteisöllistä!
On myös tärkeää, että kaikkea vastuuta ei kaadeta kuluttajan niskaan. Vastuullisemman ruokajärjestelmän luomisessa eri toimijoiden, kuten kaupan alan ja muiden yritysten, kolmannen sektorin organisaatioiden ja poliittisten toimijoiden yhteistyö on tärkeää. Yksilöt eivät pysty saamaan muutosta aikaan, vaikka mielipidejohtajien, kuten ruokabloggaajien esimerkki on tutkimusaineistossammekin merkittävässä roolissa. Kaiken kaikkiaan keskustelu Johtajuussymposiumissa oli erittäin virkistävää ja inspiroivaa ja toivottavasti saamme kertoa tutkimusprojektin tuloksista jatkossakin tämän kaltaisilla foorumeilla.



-Elina

torstai 31. elokuuta 2017

Koira hävikin vähentäjänä

Ruokahävikin vähentämisen keinoista yksi on tullut jo tämänkin projektin aikana useita kertoja vastaan aiheesta keskustellessa ja ansaitsee oman blogipostauksensa. Yhä useammalla suomalaisella perheellä ja kotitaloudella on nimittäin yksi tai useampikin nelijalkainen perheenjäsen, joka osallistuu usein mielellään hävikin vähentämistalkoisiin. Ruoantähteet, elintarvikepakkausten ruoanjämät ja ruoan laitossa yli jääneet raaka-aineet katoavat tehokkaasti kotitaloudessa asustavan koiran ansiosta.



Koirien määrä on Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan räjähdysmäisessä kasvussa ja jo 22 % kotitalouksista omistaa koiran, kun sama luku oli neljä vuotta sitten vielä 19% (Aamulehti: https://www.aamulehti.fi/kotimaa/koirien-maara-kasvaa-valtavaa-vauhtia-suomessa-yha-useammalla-on-jo-kaksi-koiraa-24043455/).

Koirat ovat valloittaneet suomalaisten sydämet ja niiden hyvinvointiin ollaan myös valmiita panostamaan rahallisesti aiempaa enemmän (Syrjälä, Kuismin, Kylkilahti ja Autio 2014). Kulutustutkijat ovat huomanneet, että lemmikki voi olla osa kuluttajan identiteettiä, joten ei olekaan ihme, että myös lemmikin hyvinvointi ja ravinto kiinnostaa sen omistajia hyvin paljon.

Koirien ruokinnassa on samankaltaisia ”trendidieettejä” ja tarkkaan säänneltyjä ruokavalioita kuin ihmisilläkin, puhumattakaan lisääntyneiden lemmikkien allergioiden aiheuttamista haasteista ruokintaan. Voi siis olla, että kovinkaan moni koiranomistaja ei ole suoraan valmis hyödyntämään koiraansa ruokahävikin vähentäjänä. Virallisesti ainoaa oikeaa ruokintatapaa ei ole vaan teollisesti valmistetut kuivaruuat, raakaruokinta ja kotiruoka ovat kaikki vaihtoehtoja koiran ravitsemiseen (Hankikoira.fi). Silti ruokintaan liittyy usein mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin ja koiran omistajaa ohjeistavat niin eläinlääkärit, kasvattajat, naapurit kuin harrastusyhteisötkin. Varsinkin koiran kasvuaikana ruokinnassa pitää olla erityisen tarkkana. Pelkistä ihmisten ravinnon tähteistä koostuvaa ruokavaliota ei koiralle suositella (Hankikoira.fi). Koirankin osalta ruokahävikkiin liittyy siis keskeinen terveysnäkökohta ja haaste, joka on ristiriidassa hävikin vähentämisen positiivisten ympäristövaikutusten kanssa.



Yksi näkökulma koiran rooliin hävikin vähentäjänä on myös koirien lajikehityksen näkökulma. Koira on vanhin ihmisen kesyttämä eläinlaji ja kesyyntymisen katsotaan tapahtuneen suurin piirtein samaan aikaan kuin ihminen alkoi viljellä maata ja rakentaa pysyvää asutusta. Jo tuolloin koirat toimivat hyödyllisinä jätteen vähentäjinä ihmisasumusten läheisyydessä. Koiran osalta evoluutio on suosinut niitä eläimiä, jotka ovat parhaiten pystyneet hyödyntämään jätteitä ravinnokseen. Täten koiran hampaisto ja ruuansulatuselimistö ovat kehittyneet tämän tyyppisen ravinnon hyväksikäyttöä varten. 

Riippumatta näistä näkökulmista, monet koirat varmasti pitävät ruoantähteiden syömistä mieluisana tehtävänä. Näin koirat ovat mukana arjen hävikin vähentämisen talkoissa yhdessä omistajiensa kanssa.

Syrjälä, H., Kuismin, A., Kylkilahti, E., & Autio, J. (2014). Aina Tassun parhaaks. Arvon kokeminen lemmikkikulutuksessa. Kulutustutkimus. Nyt, 8(1).

(Postauksen kuvat: Pixabay)


– Elina