Ruokahävikki Suomessa

Suomessa arvokasta tietoa ruokahävikistä on tutkinut ja tuonut esiin Foodspill tutkimusprojekti, jonka tuloksia on käsitelty monissa artikkeleissa ja tutkimusraporteissa. Tässä postauksessa esitellään aiheen tiimoilta Journal of Cleaner Production -lehdessä julkaistua tutkimusartikkelia "Food waste in the Finnish food chain". Artikkelin ovat kirjoittaneet Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Hanna Hartikainen, Lotta Heikkilä ja Anu Reinikainen. Artikkeli esittää suomalaisten ruokahävikkiä lukuina, ja saa konkreettisten lukujen kautta lukijan pohtimaan ruokahävikin merkitystä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä vältettävissä olevan ruokahävikin (avoidable food waste) volyymi ja sen jakaantuminen ruoan jakeluketjun eri toimijoiden välillä. Vältettävissä olevalla ruokahävikillä viitataan ruokatuotteisiin, jotka olisi voitu kuluttaa, mikäli ne oltaisiin säilytetty tai valmistettu toisin. Esimerkiksi kasvisten kuoria, luita tai kahvinporoja ei tutkimuksessa mitattu. Ruoan jakeluketjun toimijoista ainoastaan maatalouden osuus jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kotitalouksiin kohdistettiin tutkimuksessa erityistä huomiota, ja kotitalouksen kohdalla myös ruokahävikin syitä analysoitiin. Tässä blogipostauksessa keskitytään kuitenkin pääasiassa tutkimuksessa esitettyihin lukuihin.

Tutkimuksen aineistona olevien kotitalouksien pohjalta tutkimuksessa arvioidaan, että suomalainen kuluttaja tuottaa vuodessa ruokahävikkiä 0-160 kilogrammaa/henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kuluttajan tuottama ruokahävikki vuodessa on 23 kilogrammaa. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet tuottavat Suomessa noin 120-160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain.

Ruokapalveluita tarjoavien yritysten kohdalla ylitarjonta oli keskeisin ruokahävikin osa. Itsepalveluravintoloiden ja "perinteisten" ravintoloiden välillä oli kuitenkin eroa hävikin synnyssä. Ravintoloissa, joissa asiakas tilaa itse ruoan, ruokahävikin suurin osuus oli lautashävikkiä. Kokonaisuudessaan ravintolasektori tuottaa noin 75-85 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa.

Vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden tarkkoja määriä on vaikea arvioida, sillä toimijat eivät julkaise tarkkoja tietoja ruokahävikin määrästä, sillä ruokahävikki ja sen hallinta on myös strateginen elementti. Haastattelujen pohjalta tutkimuksessa kuitenkin arvioidaan, että tukku- ja vähittäiskaupassa ruokahävikkiä syntyy noin 65-75 miljoonaa kiloa vuodessa. Elintarviketeollisuudessa ruokaa menee hukkaan arviolta 75-140 miljoonaa kiloa.

Ottaen lukuun kotitaloudet, ravintolat, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan Suomessa syntyy tutkimuksen mukaan siis ruokahävikkiä noin 335-460 miljoonaa kiloa per vuosi. Jaettuna suomalaisten kuluttajien lukumäärällä tämä tarkoittaa siis 62-86 kilogrammaa/suomalainen/vuosi. Ruokahävikin ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Tutkimuksessa esitetään karkea arvio, että pelkästään kotitalouksien ruokahävikin hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 100 000 auton vuosittaisia päästöjä. Tutkimuksessa arvioidaan myös ruokahävikin taloudellista arvoa; suomalaisen kotitalouden vuosittaisen ruokahävikin rahallinen arvo liikkuu keskimäärin 150 ja 220 euron välillä.

Tutkimusartikkelin kirjoittajat nostavat artikkelin päätelmäosiossa keskiöön ruokahävikin vähentämisen tärkeyden. Ruokahävikillä on mittavia negatiivisia vaikutuksia sekä ympäristöllisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Kaikilla ruoan kanssa toimivilla tahoilla on kuitenkin  monia mahdollisuuksia ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjoittajat painottavat myös sitä, että ruokahävikkiä tulisi tutkia monialaisesti, jotta parhaimmat tavat ja käytännöt sen vähentämiseen voidaan löytää ja ottaa käyttöön.

Lähde:

Katajajuuri, J. M., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Food waste in the Finnish food chain. Journal of Cleaner Production, 73, 322-329.

- Ulla-Maija

Kahvinporot - biojäteastian murheenkryyni?

Näyttääkö näky tutulta?

Vaikka ruokahävikin saisikin aivan minimiin, usein kahvinporot tuovat täytettä biojäteastiaan. Tältä varmasti näyttää biojäteastia erityisesti työpaikoilla. Kahvinporoja ei lueta useinkaan suoraan ruokahävikiksi, sillä kyse ei ole ruoasta, joka olisi joskus ollut syömäkelpoista. Joka tapauksessa kahvinporot ovat orgaanista jätettä, joka kuuluu biojätteeseen ja vie usein astiasta suuren osan.


Kahvi on siitä erikoinen ruoka-aine, että vain pienen pieni murto-osa kahvipavuista päätyy todellisuudessa juotavaan kahviin. Yllättävän suuri osa kokonaishävikistä niin ikään syntyy siitä, että kahvia kaadetaan viemäristä alas. Kekseliäät ihmiset ympäri maailmaa ovat keksineet erilaisia tapoja kahvinporojen käyttöön, jotta kahvipavuista saataisiin mahdollisimman iso osa hyötykäyttöön. Seuraavat vinkit eivät perustu tieteellisiin lähteisiin, vaan ovat vinkkejä, joita ihmiset ovat jakaneet. Osa vinkeistä on sellaisia, joita ei ole edes tullut ajatelleeksi.


Kahvinporot....

...voidaan käyttää osterivinokkaiden kasvattamiseen. Kurkkaa esimerkiksi Helsienen verkkosivut aiheen tiimoilta.

...on mahdollista hyödyntää kauneudenhoidossa. Kahvinporoja on käytetty mm. saippuoissa ja kuorintavoiteissa.

...voivat toimia lannoitteena happamasta pitäville kasveille tai luonnollisina ötököiden karkottajina.

...taittavat pahoja hajuja.


Ulla-Maija

Puheenvuoroja ruokahävikistä

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, johon on ympäri maailmaa viime vuosien aikana havahduttu. Ruokahävikin määrä kasvaa kasvamistaan, ja sen hillitsemiseksi on syntynyt monenlaista toimintaa. Kuluttajia on herätelty niin erilaisilla kampanjoilla kuin yksittäisillä puheenvuoroillakin.

Tähän postaukseen on poimittu muutamia TED-talk ja TEDx-talk -puheita liittyen ruokahävikkiin. TED- ja TEDx-tapahtumien (TEDx= paikallisesti järjestetty itsenäinen TED-tapahtuma) tarkoituksena on hyvin valmisteltujen puheiden ja asiaansa paneutuneiden puhujien kautta inspiroida yleisöä erilaisilla ideoilla sekä herätellä ajatuksia tuomalla esiin uudenlaisia näkemyksiä merkittävien aiheiden tiimoilta.

Kaikki alla olevat esitykset eri puolilta maailmaa tarkastelevat ruokahävikkiä hieman eri näkökulmista, ja puhujat ehdottavat ongelmaan omia ratkaisujaan. Vaikka kaikkien puheissa esitettyjen ajatusten kanssa ei olisikaan täysin samaa mieltä, herättää jokainen puhe paljon ajatuksia.

Tristam Stuart: The global food waste scandal

Selina Juul: How to avoid food waste traps

Daisy Scholte: 3 simple rules to turn food waste into good taste

Peter Lehner: A recipe for cutting food waste

Fiona Jongejans: Food waste - Breaking the habit

João Almeida: How much food is wasted in Europe?

- Ulla-Maija

Milloin ruoka ei ole enää ruokaa?

Ruokahävikistä puhuttaessa mielenkiintoinen kysymys on, milloin ruoka lakkaa olemasta ruokaa. Tähän kysymykseen tutkijat Blichfeldt, Mikkelsen ja Gram (2015) ovat paneutuneet tutkimusartikkelissaan "When It Stops Being Food: The Edibility, Ideology, Procrastination, Objectification and Internalization of Household Food Waste". Tässä postauksessa käsitellään tämän tieteellisen artikkelin näkökulmia ruokahävikkiin.
 
Pääasiassa ruokahävikin syntyminen nähtiin Blichfeldtin ym. tutkimuksen haastateltavien keskuudessa huonona asiana, jota tulisi välttää ja jonka syntymisestä tulee paha mieli. Tutkimuksen tuloksissa huomattiin kahtiajakautuneisuutta haastateltavien välillä liittyen ruokahävikkiin ja siihen, miksi ruokahävikin syntyminen tuntuu ikävältä. Osa haastateltavista tarkasteli ruoan syötävyyttä altruistisesta näkökulmasta, johon usein liittyi arvostuksen ja velvollisuuden tunteita. Ruokahävikkiä haluttiin välttää esimerkiksi eettisistä syistä ja sen syntyminen aiheutti syyllisyyden tunnetta. Jotkut haastateltavista puolestaan tarkastelivat ruokahävikkiä erityisesti hedonistisen ideologian pohjalta, johon liittyi olennaisesti esimerkiksi inhon tunne. Nämä haastateltavat esittivät ruokahävikin vähentämiseen esimerkiksi taloudellisia syitä, kuten esimerkiksi sen, että ruoan poisheittäminen on rahan haaskaamista.

Tuloksista huomattiin, että haastateltavat erosivat toisistaan myös siinä, kuinka he tunnistavat ruoan ruokahävikiksi. Jotkut haastateltavat näyttivät käyttävän apunaan ulkoisia vihjeitä, kuten tuotteisiin laitettuja päivämääriä, jolloin syy ruoan leimaamiseksi ruokahävikiksi tulee ulkoapäin. Toiset puolestaan luottivat vahvasti omaan arvostelukykyynsä ja "maalaisjärkeen" arvioidessaan aisteillaan ruokien syötävyyttä.

Artikkelin tuloksissa huomattiin kaikkien haastateltavien kohdalla, että ruoan poisheittämisen kanssa usein viivytellään. Ruoan annetaan odottaa kaapissa tai jääkaapissa jonkin aikaa, kunnes se on täysin pilaantunut, sillä esimerkiksi kunnolla homeisen ruoan roskiin nakkaaminen näytti tutkimuksen mukaan olevan haastateltavien omalletunnolle helpompaa. Kun ruoka on selkeästi pilaantunutta, sen voi helposti arvioida ei-syötäväksi, kun taas mahdollisesti jo huonoksi menneen ruokatuotteen arviointi on hankalampaa. Tutkimuksessa esitetäänkin, että viivytteleminen saattaa olla keskeinen syy siihen, miksi kotitalouksien ruokahävikki on merkittävä ongelma länsimaissa.

Tutkimus ja sen tulokset herättelevät lukijaa monessa mielessä:
Millaisia tunteita ruokahävikki minussa herättää? 
Kuinka itse arvioin sitä, onko ruoka edelleen syötävää?
Onko ruoan haaskaaminen helpompaa silloin, kun se on jo todella pilaantunutta?

Lähde:

Blichfeldt, B. S., Mikkelsen, M., & Gram, M. (2015). When it Stops Being Food: The Edibility, Ideology, Procrastination, Objectification and Internalization of Household Food Waste. Food, Culture & Society, 18(1), 89–105.

- Ulla-Maija

Hävikkivinkkejä - ennen kauppaan lähtöä

Ruokahävikkiä voi vähentää ja estää monella eri tavalla. Hävikinvähentämisessä ei ole suinkaan kyse vain hävikkiruokien uusiokäytöstä, vaan myös estämisestä, joka alkaa jo ennen ruokatuotteiden hankkimista. Internet on onneksi pullollaan ruokahävikin vähentämiseksi kehiteltyjä nerokkaita vinkkejä! Tässä muutamia neuvoja, jotka tulisi muistaa jo ennen ruokakauppaan lähtöä.

Kaappi-inventaario
Tiedätkö todella mitä kaikkea jääkaapistasi, pakastimestasi ja kuivakaapistasi löytyy? Käy tietyin väliajoin kunnolla läpi kaappien sisältö. Kaapeista saattaa löytyä yllätyksiä, joiden ansiosta kauppaan ei tarvitse lähteä lainkaan! Vinkki poimittu Saa syödä -sivuston hävikkivinkkilistauksesta.

Jääkaappiselfie
Onko kaapissasi viisi ruokakermaa, koska ostat niitä aina varmuuden vuoksi? Ota kuva jääkaapin sisällöstä ennen kauppareissua. Kaupassa voi nopeasti katsoa, mitä kaapista jo löytyy. Vältyt näin turhilta ostoksilta ja ennaltaehkäiset hävikkiä. Tämän vinkin jakoi kokki Sami Garam Helsingin Sanomien artikkelissa.

Suunnittele - suunnittele - suunnittele
Ennen kauppaan lähtöä olisi hyvä suunnitella, mitä aikoo tulevina päivinä syödä. Ostoslista paitsi helpottaa kaupassa liikkumista, myös hillitsee heräteostoksia. Kuten K-ruoka-sivustollakin sanotaan perinteiseen tapaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Älä mene kauppaan nälkäisenä
Ohje mainitaan usein rahansäästövinkkien yhteydessä, mutta nälkäisenä kaupassa käymisellä on selkeä kytkös myös ruokahävikkiin. Nälkäisenä tekee paljon heräteostoksia, jotka päätyvät kotona lopulta hävikkiin. Kaupassa käyminen kylläisenä säästää paitsi kukkaroa, myös biojäteastiaa. Ohje mainitaan ensimmäisenä esimerkiksi Päijät-Hämeen jätehuollon ylläpitämän Pienennä Bioberttaa -sivuston ruokahävikkivinkkien listauksessa.

Millä muilla tavoin ruokahävikkiä voisi estää jo ennen ruokakauppaan lähtöä? Jaa vinkkisi kommenttiboksiin!

-Ulla-Maija

Wastebusters Utaimessa: "Tamperelaistutkijat aikovat pysäyttää ruokahävikin"

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti Utain haastatteli Wastebustersin Elinaa tutkimusprojektimme tiimoilta. Juttu on nyt luettavissa verkosta. Viime tiistain projektipalaverin ansiosta olimme kaikki samassa paikassa samaan aikaan, ja saimme napattua myös ensimmäiset yhteiskuvat tutkimusprojektin koko työryhmästä.


Kuva Utain-lehden artikkelista. Kuvan ottaja: Linda Manner

LINKKI UTAIN-LEHTEEN JA TUTKIMUSPROJEKTISTAMME  KERTOVAAN ARTIKKELIIN

- Ulla-Maija

Pirkanmaan säätiöpäivä 1.10.2016

Vierailimme viime lauantaina Tampere–päivän yhteydessä järjestetyssä Säätiöpäivässä esittelemässä tutkimusprojektiamme. Tapahtuma järjestettiin tällaisenaan ensimmäistä kertaa Tampereen Finlaysonin alueella. Mukana oli pirkanmaalaisia säätiöitä, jotka esittelivät toimintaansa. Emil Aaltosen säätiö on yksi näistä säätiöistä ja se on rahoittanut tämän tutkimusprojektin. Tässä onkin hyvä paikka myös kiittää jälleen kerran säätiötä rahoituksesta, joka mahdollistaa sen, että tutkimusprojektissa työskentelee koko kolmen vuoden ajan useita tutkijoita ja lisäksi pystymme kattamaan hankkeen muita kuluja.

Projektimme osalta Säätiöpäivä oli hyvä tilaisuus kertoa suurelle yleisölle hankkeesta ja saada myös rekrytoitua haastateltavia mukaan. Kerroimme tilaisuudessa mm. hävikin määrästä Suomessa ja Euroopassa lukuina, sekä viimeaikaisista tavoitteista vähentää hävikkiä. Muutama kuulija tuli esityksen jälkeen juttelemaan ja toteamaan, että hankkeemme pureutuu erittäin tärkeään ympäristöhaasteeseen. Saimmepa vielä joitakin haastateltaviakin innostettua mukaan.

Säätiöpäivän ohjelma oli monipuolinen ja sisälsi musiikki- ja puhe-esityksiä. Lisää Säätiöpäivästä voit lukea täältä: https://skr.fi/fi/ajankohtaista/pirkanmaan-alueellinen-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6p%C3%A4iv%C3%A4-1102016

Emil Aaltosen säätiö tukee suomenkielisten tutkijoiden luovaa tieteellistä tutkimustyötä myöntämällä apurahoja. Lisää säätiöstä voit lukea täältä: http://www.emilaaltonen.fi/

- Elina

Posteri!

Saimme viime viikon perjantaina tutkimusprojektimme posterin painosta! Posterissa näkyy yksinkertaistettuna tutkimuksemme pääkohdat. Posteri pääsi tekemään debyyttinsä jo viime lauantaina 1.10.2016 Säätiöpäivässä Tampereella, jossa meillä oli kunnia esitellä omaa projektiamme.

- Ulla-Maija

Examining the active reduction of food waste among consumer-citizens

We have noticed that there are off-shore readers interested in our blog's topic! Here is some information about our research project in English:

"Wastebusters" is a research project which aims at creating new information about food waste reduction in households and finding means to avoid its emergence. The research group works at the School of Management at the University of Tampere, Finland. The project is funded by Emil Aaltonen foundation (2016-2019).

Food waste is currently one of the most impactful sustainability challenges. A surprisingly big part (approximately 40 %) of food waste comes from households. The food waste issue is not only solved by focusing on restaurants and supermarkets and how they aim at reducing food waste. Instead, we argue, normal people should be put in the center. We need  a better understanding of what happens in people's daily lives. Their choices and actions have an effect on the amount of household food waste. In the research project, we approach household food waste by using different perspectives. We examine the practices, actor-networks, and socio-cultural discourses through which consumer food waste is reduced. We also investigate new market systems and business opportunities emerging around food waste.

This blog is created in order to open up the research project for readers. We warmly welcome you to follow our research journey - feel free to comment and share our posts in social media channels!

- Malla & Ulla-Maija

Hävikkiruokafestareiden tunnelmia

Hävikki on paitsi tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta, myös arkipäiväisestä näkökulmasta päivänpolttava keskustelunaihe. Kauppojen ja ravintoloiden hävikki on herättänyt paljon keskustelua mediassa. Isot toimijat - kuten juurikin kaupat, ravintolat ja muut ruokalat - ovat usein olleet syyttävän sormen kohteena, kun on puhuttu hävikistä. Viime aikaiset tutkimukset ovat kuitenkin valottaneet ruokahävikin alkuperää laajemmin. Suuret toimijat eivät olekaan kaikkein suurimpia hävikintekijöitä, vaan tavallisilla kotitalouksilla on merkittävä osa hävikin aiheuttajina. On sanottu, että jopa n. 40 % ruokahävikistä syntyy tosiasiassa kotitalouksissa. Syyttävä sormi pitäisikin ainakin osittain kohdistaa peiliin, sillä tavalliset kuluttajat aiheuttavat liki puolet ruokahävikistä.

Hävikkiviikko on yksi esimerkki siitä, kuinka keskustelu ruokahävikistä on tuotu tavallisten ihmisten arkeen mukaan. Hävikkiviikon tavoitteena on kannustaa ihmisiä hävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen lisäämiseen. Tänä vuonna Hävikkiviikko järjestettiin neljättä kertaa, ja mukana oli ennätyksellinen määrä yhteistyökumppaneita. Hävikkiviikko on osallistanut paljon myös kuluttajia. Jos tarkastelee esimerkiksi Instagramia ja Twitteriä, löytyy hashtägillä #hävikkiviikko paljon kuvia, vinkkejä ja linkkejä tavallisilta kuluttajilta. Hävikkiviikko huipentui Hävikkiruokafestivaaleihin 3.-4.9.2016, jotka järjestettiin Helsingissä Kulttuurikeskus Korjaamolla. Samaan aikaan myös muutamalla muulla paikkakunnalla oli erilaisia hävikkiin liittyviä tapahtumia. 

Kuultuamme Hävikkiruokaviikosta ja etenkin viikon päätösjuhlasta, päätimme pistää yhden tutkijan ja kameran Helsingin junaan, suuntana Korjaamo. Näin pääsisimme aitiopaikalle "haistelemaan" tunnelmia sekä kohtaamaan ruokahävikistä ja sen vähentämisestä kiinnostuneita ihmisiä, yrityksiä ja yhdistyksiä. Paikalla olikin ilahduttavan paljon väkeä. Selkeästi ruokahävikistä ollaan innostuneita ja kiinnostuneita! Tässä kuvamaistiaisia tapahtumasta:
 

HSY:n pisteellä pääsi leikkimään hävikkiin liittyvillä magneettitauluilla

Helsingin yliopiston piste

Kuluttajaliitto esitteli pöydällään vuoden hävikkimäärää

Hävikkiruoka-aiheinen Sanna Peurakosken valokuvanäyttely HUKKAAN

Korjaamon ulkopuolella oli Alepan hävikkiruokakauppa, jossa myytiin pian vanhenevia tuotteita edulliseen hintaan

Iltapäivää kohti mennessä roskakalaburgerijono kasvoi pitkäksi

Lauantain ohjelmaan kuului myös Kuluttajaliiton, Sitran, Motivan ja Luken järjestämän hävikkikilpailun voittajien julkistaminen. Kilpailussa oli kolme kategoriaa; peruskoulu,yritysinnovaatiot ja kaikille avoin sarja. Iltapäivän tilaisuudessa palkinnon saivat From Waste to Taste, Lunchie, ResQ Club, Mysteeriboxi ja Laanilan koulu. Tästä linkistä löytyy lisätietoa voittajista. 

Yritysinnovaatio-kategorian voittajien Lunchie ja ResQ Clubin edustajat

Palkinnonjakotilaisuuden jälkeen alkoi Yle Puheen järjestämä mielenkiintoinen paneelikeskustelu ruokahävikistä. Pätkiä keskustelusta on kuunneltavissa Yle Areenasta (kuuntele).

Paneelikeskustelussa mukana olivat kotitalousopettaja ja Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen, tutkija Galina Kallio, kuluttaja-aktiivi ja bloggari Mari Koistinen sekä kokki ja ruokatoimittaja Anu Brask.

Kaiken kaikkiaan hävikkiruokafestareilla vierailusta jäi hyvä fiilis! On upeaa, että tällaisia tapahtumia järjestetään näinkin tärkeän asian tiimoilta.

- Ulla-Maija
TallennaTallenna

Ensimmäinen työpaja tulossa: Ideakahvila ruokabloggareille

Järjestämme Wastebusters-tutkimusprojektin puitteissa ruokabloggaajille loka-/marraskuussa ideakahvilan Tampereella, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tiloissa. Kaikki tapaamiseen kutsutuista ruokabloggaajista osallistuivat vuonna 2012 pidettyyn "Hävikistä herkuksi" -tempaukseen, jossa eräpäivän ylittäneistä ruoka-aineista (ja muusta kotona syntyvästä ruokajätteestä) taiottiin erilaisia herkkuja. Tempaus halusi omalta osaltaan herätellä meitä arjen sankareita miettimään, kuinka paljon heitämme hyvää ja käyttökelpoista ruokaa roskiin.

Ideakahvilassa työstämme ruokabloggaajien ideoita ja ajatuksia kotona tapahtuvan ruoan haaskaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi.  Tämäntapaisia työpajoja tulemme tutkimusprojektin aikana järjestämään muitakin. Tarkoituksemme on kutsua näihin pajoihin eri alojen ihmisiä, yksityisiä kuluttajia ja päätöksentekijöitä, joita kaikkia yhdistää halu ja kiinnostus vähentää/estää kotona syntyvää ruokahävikkiä. Työpajat ovat meille tutkijoille ainutlaatuinen mahdollisuus kerätä rikasta ja monipuolista tutkimusaineistoa. Pääsemme kuulemaan ruokahävikkiin liittyviä asioita, mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia. Samalla työpajat toivomme mukaan voimaannuttavat osallistujia jatkamaan tärkeän asian – ruokahävikin vähentämisen – parissa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan työpajoihin tai olet valmis keskustelemaan ruokahävikistä kanssamme, älä epäröi ottaa yhteyttä. Muutetaan maailmaa paremmaksi yhdessä! 

- Malla & Ulla-Maija

Uusi tutkimusprojekti haastaa vähentämään ruokahävikkiä kotona

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa on käynnistynyt 1.8.2016 alkaen Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmevuotinen tutkimusprojekti, jossa tuotetaan uutta tietoa kotitalouksissa tapahtuvasta ruokahävikin vähentämisestä.

Tänä päivänä ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma. Monia saattaa yllättää, että suuri osa (n. 40 %) siitä syntyy kotona eikä suinkaan pelkästään kaupoissa ja ravintoloissa. Tutkimusprojektimme ytimessä ovatkin "Matti ja Maija Meikäläiset", joiden valinnat ja teot vaikuttavat siihen, kuinka paljon hävikkiä syntyy kotona. Meitä kiinnostavat nämä arjen askareet ja erilaiset tavat pienentää ruokahävikkiä.

Tämä blogi avartaa tutkimusprojektimme kulkua lukijoille ja omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ruokahävikkiä syntyy kotona ja miten sitä voi estää.

Tervetuloa seuraamaan matkaamme - kommentoikaa ja jakakaa päivityksiämme sosiaalisen median kanavissa vapaasti!

- Elina, Nina, Malla, Anna & Ulla-Maija